Seuran historiaa

Alkuhistoriaa

Yli 70 vuotta sitten urheiltiin pitäjässämme mm urheiluseura "Voiman Nousun" järjestämissä harjoituksissa ja kilpailuissa. Tämän rekisteröimättömän seuran toiminta ei kuitenkaan jaksanut pysyä ajan tasalla ja niinpä toiminta ei tyydyttänyt kaikkia sen aikaisia urheiluihmisiä. Ryhdyttiin toimiin uuden seuran aikaansaamiseksi. Näissämerkeissä kokoontuikin Nuorisoseuran "Pirtille" 6.1.1930 27 henkilöä. Tässä kokouksessa päätettiin yksimielisesti perustaa uusi voimistelu- ja urheiluseura, joka sai nimekseen Kangasalan Kisa. Ensimmäisen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin perustamiskokouksessa puhetta johtanut Lauri Pääkkönen. Uusi seura rekisteröitiin 1.3.1930 ja se liittyi SVUL:n jäseneksi.

Hyväksyttyjen sääntöjen mukaan seuran tarkoituksena oli edistää voimistelua, hiihtoa, yleisurheilua, pesäpalloa y.m. muita sopivia urheilulajeja innostuttamalla jäseniksi kirjoittautuneita ja muitakin henkilöitä urheiluharjoituksiin ja toimimaan seuran päämäärän hyväksi. Edelleen haluttiin juurruttaa puhdasta toverihenkeä jäseniin. Kolmas kohta antoi luvan toimeenpanna toiminnan tukemiseksi näytöksiä, juhlia ja kilpailuja sekä kaikilla hyväksyttävillä tavoilla hankkia varoja tarkoituksensa toteuttamiseksi.

1930-luku - Ripeästi alkuun

Sen jälkeen kun Kangasalan Kisa r.y. oli laillisesti perustettu, sen toiminnassa alkoi ripeä ajanjakso. Ajalle tyypillisesti innostus urheiluun ja yhdessä tekemiseen oli suuri. Ja olihan pieni Suomi urheilun suurvalta. Seurassa harrastettiin monia urheilulajeja mm nyrkkeilyä. Ukkijärven jäällä oli luistinrata, mutta toimintakertomuksen mukaan sen ylläpito silloisissa oloissa ja ilman kunnan avustusta oli aivan kannattamatonta. Vähitellen hiihto, pesäpallo, suunnistaminen, voimistelu ja yleisurheilu vakiinnuttivat paikkansa seuran ohjelmassa muita lajeja näkyvämmin.

Kangasalta puuttui 1930-luvun alussa urheilukenttä. Kisa ryhtyi ajamaan kentän rakentamisasiaa ja oli perustamassa toimikuntaa, joka sai osakeyhtiömuotoisena hankkeen etenemään. Uuden kentän vihkiäiskelpailut voitiin pitää vuonna 1938

Alkuaikoina hankittiin varoja toimintaan muun muassa iltamilla. Seuralla olikin erityinen huvitoimikunta, jonka työ etenkin 1931-1939 oli ratkaisevaa varojen hankinnassa urheilutoimintaan. Silloin näyteltiin kokoillan näytelmiä, kuten Seitsemän veljestä, Nummisuutarit, Tukkijoella. Näytelmät olivat niin suosittuja, että ensi-iltojen loppuivat joskus kesken. Näyttelijöistä mainittakoon Mannerit, Hirvenojat, Rassit, Ollilan ja Uotilan sisarukset. Ohjaajana toimi kerran aito Jalmari Finne.

Ensimmäisellä vuosikymmenellä kisalaiset urheilijat menestyivät varsin hyvin. Eino ja Reino Rinne, Jaakko Paasikoski, Aarne Niemi, Lauri Pääkkönen, Talvian veljekset, Erkki Mäkelä, Toivo Koskinen ja Vikke Viitanen kilpailivat innokkaasti ja saavuttivat valtakunnallista menestystä. Miesten pesäpallojoukkue oli parhaimmillaan vuonna 1938, kun se voitti Hämeen aluemestaruuden.

1940 - 1959 - Itsenäinen jälleenrakentaja

Heti Talvisodan jälkeen, kesällä1940, seura jatkoi toimintaansa yllättävän tarmokkaasti. Kilpailuja pidettiin ja suunnitelmia laadittiin. Jatkosota sitten hiljensi Kisankin toiminnan lähes olemattomaksi. Kuitenkin kohta, kun sodat oli sodittu, niin aikaa ja voimia sekä innostusta riitti taas urheiluunkin. Ankarat sodat murtumatta kestänyt kansakunta aloitti määrätietoisen ja hellittämättömän jälleenrakentamisen.

Näinä vuosikymmeninä Kisan lajivalikoita säilyi lähes muuttumattomana. Innostus urheilemiseen oli yleistä ja niinpä erilaisissa kilpailuissa ja tilaisuuksissa oli runsaasti osallistujia. Toiminnan laajenemisesta johtuen on mahdotonta ruveta tyhjentävästi luettelemaan silloisia parhaita saavutuksia. Eikä tämän kirjoitelman yläotsikkokaan moista edellytä. Vääryyttä tekemättä voinee kuitenkin mainita Simo Antilan, Raimo Nikkasen, Lasse Hakkarin, Toivo Salokankaan, Matti Siurolan ja Pekka Sarviharjun menestyneen erinomaisesti SM- tai sen tasoisissa kilpailuissa.

Urheiluseuran taloudellisesta tilasta voi sanoa, että normaalisti se on huono parhaimmillaankin. Näin Kisassikin, kun tultiin 1950-luvulle. Hetkeksi tuli helpotusta, kun ennakkoluulot riittävästä unohtaneet Kangasalan mahtiseurat Voitto ja Kisa järjestivät vuonna 1950 kruunuhäät. Tapahtuma onnistui myös taloudellisesti hyvin.

1960-luku - Kisaranta - Kisan "Sampo"

Kangasalan Kisa r.y:n toiminnassa tapahtui 1960-luvun alussa varsin suuri muutos. Seuran johto alkoi tutkia mahdollisuuksia oman urheilu- ja huvikeskuksen perustamiseen. Hanke liikahti konkreettisesti eteenpäin, kun 1961 perustetiin Kisan tukijaosto, joka seuran johdon kanssa lähti etsimään oman keskuksen paikkaa. Sellainen löytyi Wääksyn kartanon mailta Keisarinharjun ja Wääksynojan väliseltä alueelta. Kun vuokrasopimus oli tehty, niin rakennustoiet lähtivät ripeästi käyntiin. Innostus oli valtava. Järjestettiin laaja kansalaiskeräys ja seuran jäsenet aloittivat talkoourakan risusavotalla. Vuonna 1962 oli alueella halli- ja toimistotilat käytössä. Sauna takkahuoneen kera valmistui 1964. Tapio Poikolaisen, Pentti Hallamaan, Lauri Rantalan, Pentti Nihtilän, Pertti Ruokosen ja Pertti Saaren johdolla tehty työ loi Kisalle "Sammon", jonka piti tuoda urheilutoimintaan käyttövarat. Alkuvuosina tavoite täyttyikin varsin hyvin. Siitä seurasi urheilutoiminnan selvä vilkastuminen. Kuitenkin jo 1960-luvun lopulla tanssien järjestäminen alkoi tuottaa selvästi laihempia tilejä. Ehkäpä menotkaan eivät aina pysyneet riittävästi kurissa.

Seuran lajivalikoima lisääntyi 1960-luvulla selvästi. Uusia lajeja olivat jalkapallo, jääkiekko ja lentopallo. Aivan vuosikymmenen lopulla vielä ampumahiihto ja pyöräily. Jaostojensa runsaslukuisuus toi Kisalle jopa jonkun verran kuuluisuutta. Urheilijoista ehkä parhaiten menestyivät suunnistaja Lauri Rantalan sitkeän työn tuloksena. Jaosto saavutti parhaimmillaan valioluokan pistemäärän nostaen Kisan maamme parhaiden suunnistusseuroje joukkoon. Henkilökohtaisesti parhaiten menestyivät Lauri Rantala ja Tapio Poikolainen. Yleisurheilijoista parhaimpiin tuloksiin pääsivät 10-ottelija Pertti Tani ja Veijo Prinkkala.

Kuvia Kisarannan rakentamisesta

1970-luku - Lamasta nousuun

Kisarannan tanssien tulos romahti 1970-luvun alussa. Tilanne saatiin jotenkin vakiinnutettua avaamalla Kisarannan leirintäalue vuonna 1972. Näille vuosille tyypillinen ilmiö oli erimielisyys Kisarannan tulevaisuudesta. "Rahasammosta" oli tullut kivireki, jonka vetäjät väsyivät nopeasti.

Moni seuran lajijaosto rahoitti 1970-luvulle tultaessa toimintansa lähes pelkästään Kisarannasta saaduilla avustuksilla. Näillä jaostoilla oli avustusten ehtyessä edessään lamakausi. Normaalisti jatkoivat toimintaansa ne jaostot, joilla oli merkittävästä omaa varainhankintaa.

Kisarannan talous alkoi muuttua pysyvämmin paremmaksi vuoden 1974 aikana. Kisan Tuen ja Kisarannan "isännän" Tapio Poikolaisen määrätietoisessa komennossa nousu oli toki aluksi hidasta, mutta vauhti kiihtyi. Seurasi merkillinen aina vuoden 1983 loppuun kestänyt ajanjakso, jolloin Kisarannan ja koko seuran tuloslaskelma parani vuosi vuodelta. Kuten runsas vuosikymmen aiemmin, niin nytkin Kisaranta veti seuran urheilutoiminnan erittäin voimakkaaseen nousukiitoon.

Kisan värejä edustivat 70-luvulla eräät valtakunnallisesti tunnetut urheilijat, kuten yleisurheilija Markku Tuokko ja suunnistajat Outi Borgenström sekä Ari Anjala. Omat kasvatit Päivi Pihlajamäki, Harri Virta, Ilari Grönholm ja Jussi Mannila sekä lentopallotytöt Mauno Runsaan ohjaamina olivat nousussa maan parhaimmistoon. Suunnistajat saavuttivat 1970-luvulla 12 Suomen mestaruutta.

1980-luku - Voimakas yleisseura

Seuran talous oli 1980-luvun alussa varsin hyvässä kunnossa. "Sampo" tuotti ja jaostot olivat oppineet omatoimisen varainhankinnan arvon. Tulolähteistä mainittakoon erilaisten julkaisujen mainosmyynti, kilpailutoiminnan tulot, sponsoreiden tuki, maatalousnäyttelyiden monet työt ja jopa tienvarsipullojen keruu. Kisan toiminta yhtenä Hämeen voimakkaimpiin kuuluvana yleisseurana vaati paljon varoja. Toisaalta yhä paraneva talous antoi mahdollisuuden entistä tehokkaampaan toimintaan.

Kisarannan tanssien tuottaessa kohtalaisen hyvin seura rohkeni pitkään emmittyään ryhtyä Kisahallin peruskorjaukseen ja laajentamiseen. Työt tehtiin vuosien 1981 ja 1982 aikana. Alkuperäinen ajatus Kisarannasta urheilukeskuksena eteni huomattavan askeleen, kun omat ja vieraat urheilijat saattoivat käyttää peruskorjattua hallia entistä monipuolisemmin ja entistä ympärivuotisemmin lajinsa harjoittamiseen. Esimerkiksi aiemmin rakennetuilla ulkotenniskentillä pelanneet pääsivät nyt talvikaudeksi lämpimään sisähalliin.

Kangasalan Kisa r.y:n urheilumenestys 1980-luvulla oli hyvin mittavaa. Eri lajien Suomen mestaruuksia ja muita mitalisijoja saavutettiin kymmenittäin. Ampumahiihdossa pisimmälle pääsi Rami Mäkelä. Hiihdossa Reija Linnamaa ja Saarinka Lammi voittivat parhaina talvinaan lähes kaikki sarjansa mestaruudet. Suunnistuksen mitalisaalistajia olivat Maija Äijälä, Mikko Lepo, Kalervo Laurila ja Tiina Äijälä.

Kisan yleisurheilun näkyvin hahmo vuosikymmenen alkuvuosina oli Markku Tuokko, joka voitti Suomen mestaruuden kiekonheitossa 179-1982. Hänen kisalaisena 1979 heittämä Suomenennätystulos oli 68,12.

Lentopallossa otsikon vuosikymmen oli "Manen enkeleiden" aikaa. Mauno Runsaan valmentamat A-tytöt tekivät historiaa voittamalla neljä kertaa peräkkäin Suomen mestaruuden vuosina 1984-1987. Osa tytöistä oli ottanut mestaruuden jo D-tytöissä vuonna 1981, C-tytöissä 1982 ja B-tytöissä 1983 pelaten myöhemmin Kisan joukkueessa naisten mestaruussarjassa.

Vuosikymmenen puolivälissä toistettiin 1960-luvun lopun virhe. Luottaen Kisarannan aina jatkuvaan ja kasvavaan tuottoon seuran urheilutoiminnan ja erityisesti Kisarannan kulujen annettiin kasvaa luuan suuriksi. Muun muassa tanssien jaostoille maksettava järjestysmieskorvaus nostettiin urheilumiesten hurratessa ja muutaman kaiken kokeneen veteraanin kauhistellessa kestämättömän korkeaksi. Kohtuullisen lypsämisen sijasta ruvettiin pistämään lehmää lihoiksi. Tilannetta huononsi vielä muutama "takuuvarmaksi tiedetty" hankinta. Näin kasaantui vuosikymmenen lopun ja seuraavan alun vastuuhenkilöille ongelmakokonaisuus, jonka selvittämiseen meni monta ylityöntäyteistä vuotta. Suomen kotikutoinen yleinen talousromahdus lisäsi vielä vaikeuskerrointa muutamalla sadalla prosentilla.

Seuran urheilutoiminta jatkui vuosikymmenen lopullakin muuttumattoman menestyksekkäänä. Lähes kaikkien jaostojen talous oli riittävän vankalla ja etenkin laajalla perustalla.

1990-luku - Saneerattuna uudelle vuosituhannelle

Kuluneella vuosikymmenellä Kangasalan Kisa r.y. jatkoi toimintaansa voimakkaana monilajisena yleisseurana. Isojen poikien kehittelemä urheilun suuri rakennemuutos muutti seuran toimintaympäristöä huomattavan vähän, todellisuudessahan vain SVUL lakkautti itsensä. Lajiliittojen itsenäistyminen ja SLU:n perustaminen olivat varsin vähäisiä uudistuksia Kisan kaltaisen kasvattajaseuran kannalta

Toisaalla tässä historiikissa kerrotaan Kisalaisen urheilun edelleen mittavista saavutuksista 1990-luvulla. Niitä lukiessa paljastoo yleisseuran voima. Aivan erityisen maininnan ansaitsee kuitenkin suunnistaja Mikko Lepo, joka saavutti nuorten MM-kilpailuissa vuonna 1992 kaksi maailmanmestaruutta.

Kansalan Kisa r.y:n johtokunnan työmäärä lisääntyi 1990-luvulla hyvin huomattavasti. Kisan Tuen toiminnan loppuminen siirsi Kisarannan asiat johtokunnan suoraan hallintaan. Seuran sääntöjen määräyksiä alettiin muutoinkin noudattaa entistä tunnollisemmin. Tämä kurssimuutos osoittautui tarpeelliseksi ja myöhemmin elintärkeäksi.

Johtokunnan suurin yksittäinen tehtävä maan talouden lamavuosina oli johdattaa Kisaranta elinkelpoisena huonojen vuosien yli. Siinä onnistuttiin, mutta monen monet todelliset kisalaiset joutuivat tekemään asian eteen työtä yli kaikkien modernien normien. Lähes koko seurasta löytyi todellista talkoohenkeä ja asioiden ymmärtämistä suorastaan ihailtavan paljon. Paljon jouduttiin saneeraamaan, mutta monet muutokset olivat seuralle ja sen jäsenille vain hyväksi. Lamavuosien jälkeen Kisa on varsin hyvähenkinen seura, joka hoitaa asioitaan maltillisen asiallisesti.

Kangasalan Kisa r.y. on saanut vuonna 1960 oman lipun. Kootkoon tämä symboli edelleen taakseen seuramme jäsenistön yksimielisenä. Yhteistyöllä voitamme mahdolliset vaikeudet ja luomme nuorisollemme entistä ehommat mahdolisuudet omakohtaiseen liikunnan harrastamiseen ja tuloksiin pääsyyn. Toivomme tulevien toimintavuosien edelleen lujittavan seuramme asemaan urheilun hyväksi työtä tekevänä yhteisönä.

2000-luku - Muutosten tuulet puhaltavat

Kuluneella vuosikymmenellä Kangasalan Kisa r.y. jatkoi toimintaansa voimakkaana monilajisena yleisseurana. Aiemmin Kangasalan Kisa ry:n kotipaikkana olevassa Kisarannassa pyöritettiin tanssitoimintaa ja Kisarannassa toimi myös Kisan toimipiste. Kangasalan Kisa r.y. päätti kuitenkin vuokrata urheiluhallin 1.1.2008 alkaen toistaiseksi ulkopuoliselle yrittäjälle tanssitoimintaa ja muita yleisötilaisuuksia varten. Vuoden 2011 aikana käytiin useita neuvotteluita Kisarannan alueen myymisestä Kangasalan kunnalle ja seuran yleinen kokous hyväksyi 29.12.2011 tehdyn myyntisopimuksen. Kisarannan omistus siirtyi Kangasalan Kunnalle kun 23.12.2011 allekirjoitettu kauppasopimus saa lain voiman. Kangasalan Kisa ry pyrkii olemaan mukana yhteiskunnallisesti merkittävässä ympäristössä jossa pääpaino on taloudellisissa asioissa, kuitenkaan unohtamatta nuorisoliikunnan merkitystä tulevaisuuden rakentajana sekä voimavarana. Pyrimme avoimin mielin hakemaa uusi liikuntamuotoja seuran ohjelmaamme myös tulevaisuudessa.